Tutkimus: Pääkaupunkiseudulla kaikki kävelevät, mutta auton ratissa on useimmiten edelleen mies

12 maaliskuuta 2021

Lehdistötiedote 12.3.2021
Kaupunkien liikennejärjestelmät suosivat keskivertomiehen liikkumistapoja. Tämä näkyy esimerkiksi yksityisautoilun suosimisena jalankulkuun ja pyöräliikenteeseen verrattuna. Rambollin toteuttaman tutkimuksen mukaan historialliset ja kulttuuriset sukupuolierot liikkumistavoissa ja liikkumisen kokemisessa ovat edelleen selkeät.

Ota yhteyttä

Anna Kirjanen

Ryhmäpäällikkö, Kestävä liikkuminen
P: +358 40 6585673

Miesten ja naisten liikkumistavoissa ja kokemuksissa kaupunkiliikenteestä on edelleen selviä eroja. Eroja korostaa entisestään se, että useiden kaupunkien liikennejärjestelmä on suunniteltu keskivertomiehen liikkumistottumuksia ajatellen. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että yksityisautoilu saa kaupungeissa edelleen valtaosan tilasta, vaikka jalankulun, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen suosiminen olisi ilmastoa ajatellen kestävämpää.

Asia selviää Ramboll Smart Mobilityn yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa toteuttamasta Gender and Mobility -tutkimuksesta. Tutkimus tarkastelee sukupuolten välisiä eroja liikkumistottumuksissa ja -asenteissa seitsemässä eri maassa Suomi mukaan lukien*.

- Kaupungit suunnitellaan keskivertoihmiselle, joka vastaa käytännössä keskivertomiestä. Tällaista ihmistä ei kuitenkaan ole olemassa, koska kyse on keskiarvosta. Todellisten käyttäjien huomioiminen liikennejärjestelmän suunnittelussa tekisi liikkumisesta ja kaupunkiympäristöstä kaikille mukavampaa ja turvallisempaa, Ramboll Finlandin kestävän liikkumisen asiantuntija Anna Kirjanen sanoo.

Suomalaiset kokevat kävelemisen edulliseksi ja koronaturvalliseksi tavaksi liikkua

Suomesta tutkimuksessa tarkasteltiin pääkaupunkiseutua eli Helsinkiä ja sen ympäryskuntia. Pääpiirteissään tulokset noudattelivat muiden Euroopan maiden tuloksia, mutta suomalaiset erottuivat myös edukseen.

Tutkimuksesta selvisi muun muassa, että pääkaupunkiseudulla asuvat ihmiset sukupuolesta riippumatta kävelevät eurooppalaisten verrokkimaiden asukkaita selvästi enemmän. Meillä naiset kävelevät eniten, mutta ero verrokkialueiden asukkaisiin on nähtävillä myös miesten kohdalla. Useissa verrokkimaissa ihmiset vähensivät kävelyä selvästi saadessaan lapsia, mutta Suomessa myös lapsiperheet liikkuivat paljon kävellen.

Käveleminen koetaan pääkaupunkiseudulla edullisena ja koronaturvallisena tapana liikkua. Helsingissä ja sen ympäryskunnissa etenkin naiset kiinnittävät tutkimuksessa tarkasteltujen muiden kaupunkiseutujen asukkaita enemmän huomiota liikkumisensa koronaturvallisuuteen. Naiset hoitavat pääkaupunkiseudulla jalan myös paljon erilaisia kotiin liittyviä asioita kuten ruokaostoksia. Tämän suhteen sukupuolten välinen ero oli Suomessa tutkimuksen maista suurin.

Tulokset heijastelevat kulttuuria ja historiaa

Naisten liikkumista voidaan tutkimuksen perusteella kuvailla ilmaston kannalta kestävämmäksi ja yleisesti ottaen sosiaalisemmaksi kuin miesten. Kävelemisen lisäksi naiset liikkuvat miehiä useammin joukkoliikenteellä, ja myös pääkaupunkiseudun kaupunkipyörien käyttäjistä suurempi osa on naisia. Miehet puolestaan ajavat selvästi useammin autolla.

Tutkimukseen haastatellun historioitsija Tiina Männistö-Funkin mukaan iso osa sukupuolten välisistä eroista liikkumisessa selittyy kulttuurisilla ja historiallisilla tekijöillä, joita ei usein tiedosteta. Suomessa naiset ovat kautta historian kävelleet miehiä enemmän, ja miehet ovat puolestaan perinteisesti vastanneet perheen autosta tai ennen autoja perheen omistuksessa olleesta arvokkaasta polkupyörästä. Kaupunkisuunnittelussa puolestaan on suosittu nopeaa ja tehokasta liikkumista hitaampien kulkutapojen kustannuksella. Tämä on usein automaattisesti antanut liikenteessä enemmän tilaa autoille.

- Enää emme halua antaa etusijaa sellaiselle moottoriliikenteelle, joka liikuttaa usein pelkästään yhtä ihmistä, kuten yksityisautoilu. Edistämällä liikenne- ja kaupunkisuunnittelussa naisten suosimia liikkumistapoja edistämme samalla niiden mukanaan tuomaa kestävyyttä ja sosiaalisia arvoja, summaa Männistö-Funk.

Tuloksista konkreettista hyötyä yhteistyökumppani HSL:lle

Yleisesti ottaen on oletettu, että naiset omaksuvat uuden teknologian käytön miehiä hitaammin. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että itse asiassa naiset käyttävät liikkumiseen liittyvää teknologiaa miehiä ahkerammin ja kokevat sen helpottavan liikkumisen ja ajankäytön suunnittelua.

Hyvä esimerkki tästä on joukkoliikenteen erilaiset sovellukset, joita käyttää kyselyyn vastanneista suomalaisnaisista lippujen ostoon 75 prosenttia ja matkansa suunnitteluun 78 prosenttia. Miesten kohdalla vastaavat osuudet ovat 61 ja 64 prosenttia.

Tutkimuksessa mukana olleen Helsingin seudun liikenteen Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston johtajan Sini Puntasen mukaan havainnoista on liikennejärjestelmän suunnittelussa ja kestävien liikkumistapojen edistämisessä paljon hyötyä.

- Olemme havainneet tutkimuksissamme, että naiset ja miehet liikkuvat hyvin eri tavoilla. Halusimme saada syvempää ymmärrystä tästä, joten lähdimme mukaan Rambollin Gender and Mobility -hankkeeseen. Tulokset osoittavat, että jo suunnitteluvaiheessa tulee tunnistaa erilaiset tarpeet ja tavat, joita erilaisilla ihmisryhmillä on. Määrällistä tietoa tulee edelleen kerätä sukupuolittain, mutta sen rinnalle tarvitaan myös laadullista tarkastelua. Vaikutusten arvioinnissa olemme kehittäneet sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmiä, ja tämä työ antaa siihenkin lisää näkökulmia, Puntanen kertoo.

Gender and mobility -tutkimuksen raporttiin pääset tutustumaan täällä 

*Ramboll teetti kyselyn YouGovilla, ja se toteutettiin online-paneelilla 14.–22.12.2020 välisenä aikana. Kysely toteutettiin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Singaporessa ja Intiassa. Kyselyyn vastasi kussakin maassa n. 500 vastaajaa, jotka asuvat maan pääkaupunkiseudulla. YouGovin online-paneelikyselyn lisäksi Rambollin tutkimus piti sisällään kaikissa maissa myös tilastokatsauksen sekä asiantuntija- ja kohderyhmähaastatteluja.

 

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites