Senaatti-kiinteistöt jatkaa aktiivisessa roolissa tietomallintamisen kehittäjänä

Vuonna 2012 Suomessa otettiin käyttöön Yleiset tietomallivaatimukset (YTV), jotka perustuvat Senaatti-kiinteistöjen jo puolta vuosikymmentä aikaisemmin laatimiiin kriteereihin. – Senaatin toimintamallista on tullut kansallinen standardi, mikä kertoo yhtiön roolista rakennusalan digitalisaation veturina, toteaa Rambollin tietomallintamisyksikön johtaja Max Levander.

Senaatti-kiinteistöillä on ollut Rambollin kanssa BIM-koordinoinnin puitesopimus vuodesta 2016 lähtien. Kumppanuus tietomallien ylläpitoon tähtäävässä BIM-manageroinnissa alkoi 2020. Puitesopimuskilpailutuksessa Ramboll saavutti parhaat laatupisteet.

– Kilpailutusten kriteereinä ovat muun muassa tietyt tekniset valmiudet, osaaminen ja toimintamalli, kertoo Senaatti-kiinteistöjen asiantuntija Mirkka Rekola. Hänen mukaansa tietomallintaminen auttaa varmistamaan suunnittelun laadun, mutta vain jos mallinnus on tehty jämptin logiikan mukaan. – Silloin oikeat tiedot ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan.

Tietomallinnusta käytetään kaikissa Senaatin yli miljoonan euron hankkeissa. Rambollin tietomallikoordinointia ja nykytilamallinnusta on hyödynnetty muun muassa Suomen Kansallismuseon ja Kiasman saneerauksissa. – Museot ovat mallintamisen näkökulmasta erittäin monimuotoisia ja mallintajille mieluisia haasteita, Levander toteaa.

Virtuaalitodellisuuden katselumallit tuovat tietomallit kaikkien saataville

Tietomallintamisen palveluilla ei ainoastaan tueta alan edelläkävijöitä, vaan kavennetaan myös eroja huippuosaajien ja vasta-alkajien välillä. Erilaiset koulutus- ja kehityspalvelut ovat kysyttyjä.

– Erot voivat olla hankkeen sisällä suuret eri suunnittelutoimistojen ja urakoitsijoiden välillä, mikä vaikuttaa tietomallien hyödyntämismahdollisuuksiin, toteaa Rambollin asiakkuuspäällikkö Maria Rosenström. – Autammekin asiakkaitamme nostamaan toimintansa seuraavalle tasolle, esimerkiksi ohjelmistokoulutuksilla ja toimittajakohtaisilla ratkaisuilla.

Yksi keino päästä kiinni tietomallien maailmaan ovat virtuaalitodellisuuden työkalut. – Olemme kehittäneet tietomallien katseluun BIM-Lite-ohjelman, jota käytetään esimerkiksi sairaalahankkeissa ja linjasaneerauksissa, joissa kommunikointi käyttäjien kanssa on tärkeä osa päätöksentekoa, Rosenström sanoo. – Katseluohjelma tuo tietomallit myös muiden kuin rakennusalalla työskentelevien saataville.

Tietomallikoordinaattorin rooli kehittyy alan mukana

Asenteet tietomallintamista kohtaan ovat nykyään pelkästään positiivisia. Silti suunnittelijoiden laatimien mallien käyttö pysähtyy usein työmaavaiheeseen tai viimeistään kiinteistön ylläpitoon.

– Alalla unohtuu, että muutos lähtee ihmisistä, Levander korostaa. Hänen mielestään huomiota pitäisikin kiinnittää enemmän ihmisiin, jotka tietomallia käyttävät. – Tällä hetkellä BIM-koordinaattori johtaa hankkeen digitaalista osuutta, mutta uskon roolin kehittyvän yhä enemmän hankkeen sillanrakentajaksi, joka sovittaa yhteen eri ihmisten näkemyksiä ja toimintatapoja.

Samaa mieltä on Senaatin Rekola. – BIM-koordinaattorilta vaaditaan johtamis- ja tiimityötaitoja, koska hänen pitää pystyä motivoimaan eri osapuolia. Vain yhteistyössä tietomallit saadaan palvelemaan mahdollisimman montaa käyttötarkoitusta ja osapuolta.

Samalla on kehitettävä tietomallintamisen standardeja. – Mallinnusohjeiden rinnalle kaivataan tarkkoja nimikkeistöjä, jolloin tietomallista saadaan koneluettava, Levander sanoo. – Meidän onkin päästävä samaan pisteeseen kuin kaupanala on päässyt yhtenäisten viivakoodien kanssa. Se mahdollistaa esimerkiksi digitaaliset materiaaliketjut.

Senaatti-kiinteistöt haluaa olla aktiivisesti mukana tietomallien ja alan yhteistyön kehittämisessä myös tulevaisuudessa. – Tavoitteenamme on saada tietomallit vähitellen ylläpidon käyttöön, ja lisäksi haluamme edistää yhteistyötä BIM-koordinaattorikumppaniemme välillä. Näin voimme jakaa alalla hyviä käytäntöjä.