Suomen maakunnissa muhii esteettömyyspommi

Esteettömyys tarkoittaa, että kaikenlaiset ihmiset otetaan huomioon rakennetun ympäristön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Jos maakunnat eivät riittävän ajoissa tartu muhivaan esteettömyyspommiin, ikäihmisten syrjäytyminen ja yksinäisyys voivat lisääntyä merkittävästi tulevaisuudessa, sekä julkisten rakennuksien käyttöaste romahtaa. Suomen väestö ikääntyy, ja suomalaisista jo neljäsosa on yli 65-vuotiaita vuonna 2030.

Rambollin esteettömyysasiantuntija Elina Lämsän mukaan tarvittavien resurssien puute vaikuttaa paljon nykyiseen tilanteeseen.

- Kunnat ovat usein tietoisia esteettömyyteen liittyvistä epäkohdista, mutta rahaa tai aikaa toimenpiteisiin ja investointeihin ei tavallisesti ole. Lisäksi kunnissa on harvoin määrätty jollekin tietylle taholle päävastuuta asiasta, mikä tekee ongelman ratkaisemisen haastavaksi.

Suurimmassa osassa maakunnissa ikäasumisen ratkaisut odottavat edelleen päätöksentekoa. Tämä tarkoittaa, että yhä useampi suomalainen ei välttämättä pysty tulevaisuudessa elämään sellaista arkea kuin haluaisi. Kuntien olisikin tärkeää huomioida omat esteettömyyteen liittyvät ongelmansa, sillä esteetön elinympäristö ehkäisee ikäihmisten yksinäisyyttä. Esteettömyyden merkitys korostuu erityisesti liikkumisen käydessä haastavammaksi ikääntyessä. Jos elinympäristössä on useita haasteita, on vaarana, että ikäihmiset eivät halua lähteä liikkeelle ja jäävät täten yksin koteihinsa.

Nykyään uudisrakentamisessa on huomioitava esteettömyys. Parannettavaa on silti paljon. Ikäinstituutin asumisen asiantuntija Erja Rappe näkee, että moni ei ymmärrä ikäihmisten kohtaamia haasteita, ennen kuin itse kokee niitä.

- Nykypäivänä esteettömyyteen liittyvien ongelmien ratkaiseminen keskittyy pääasiassa ikäihmisten perusrutiinien turvaamiseen. Toki tämä on äärimmäisen tärkeää, sillä ihminen voi väsähtää jo kauppareissun suorittamisesta, jos asuinympäristö ei ole riittävän esteetön. Keskustelussa unohtuu helposti kuitenkin edelleen, että ikäihmisetkin haluavat nauttia täysin samoista asioista kuin kaikki muutkin, kuten elokuvissa tai pizzalla käymisestä.

Tilanteen ratkaiseminen ei vaatisi suuria investointeja, vaan enemmän huomion kääntämistä esteettömyysongelmiin.

- Jo pienillä investoinneillakin on merkitystä tilanteen parantamiseen. Lisäksi esteettömyyden huomioiminen itsessään harvoin tuo lisäkustannuksia uudisrakentamisessa. Ongelmana on, että tieto esteettömyydestä ei kulje arkkitehtien suunnittelupöydiltä työmiehen vasarointiin asti. Siksi onkin tärkeää herättää aiheesta keskustelua, jotta asiat alkavat hiljalleen edistyä myös konkreettisiksi toimenpiteiksi, kertoo Lämsä.

Viihtyisä elinympäristö, jossa palvelut ovat saavutettavia, tukee iäkkäiden asukkaiden liikkumista ja arjen sujumista.

- Esteetön elinympäristö voi tuoda lisää toimintakykyisiä elinvuosia ikäihmisille. Liikkumisen ja hyvinvoinnin välillä on vahva syy-seuraussuhde. Muuttuva asuinympäristö ja kävellen liikkumisen haasteet luovat turvattomuuden tunnetta ja vähentävät ikäihmisten halua lähteä liikkeelle kodistaan, Rappe sanoo.

Esteettömyyshaasteet nousevat vuosi vuodelta ajankohtaisimmiksi. Maakunnille olisikin tärkeää puuttua tilanteeseen riittävän ajoissa, jotta ongelmat eivät ehdi kasaantua liian suuriksi.