Akkuteknologiaa tarvitaan sähköistyvässä kaupunkiliikenteessä

Tulevaisuuden hiilineutraalit kaupungit rakentuvat tehokkaan akkuteknologian varaan. Akkuja tarvitaan niin kuluttajaelektroniikassa, energian varastoinnissa kuin sähköistyvässä liikenteessä.

Ota yhteyttä

Eero Kauppinen

Projektipäällikkö, sähköisen liikenteen asiantuntija
P: +358 50 5125204
Kaupunkiliikenne on murroksessa. Fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon, ja Eurooppa on valinnut ratkaisuksi sähkön. Sähköistyvä liikenne tarvitsee modernia akkuteknologiaa, ja akkujen kysynnän ennustetaankin kasvavan räjähdysmäisesti.

Akut tuovat monelle ensimmäisenä mieleen täyssähkö- ja hybridihenkilöautot. Kaikkein nopeinta liikenteen sähköistyminen onkin kaupunkien sisäisessä joukkoliikenteessä. Suomessa on jo yli 260 sähköbussia (tilanne 9/2021), joka on pyöreästi noin 10 % kaikista Suomen kaupunkiliikenteen busseista.

Miten sähköistyvä liikenne muuttaa kaupunkeja?

Jo tällä vuosikymmenellä tulemme näkemään kaupungeissa uusia sähkökäyttöisiä kulkumuotoja. Esimerkiksi Hollannissa on jo yhteiskäyttöisiä sähköskoottereita, joilla on helpompi kuljettaa ruokaostokset tai harrastusvälineet kuin sähköavusteisella pyörällä tai scootilla. Merenkurkun neuvoston vetämä yhteispohjoismainen FAIR-hanke kehittää akkuteknologian käyttöä myös lentoliikenteessä, ja Norjassa pohditaan alle 500 kilometrin kotimaanlentojen sähköistämistä lähivuosikymmeninä.

Sähköistyvä tieliikenne saa huoltoasemat katoamaan vähitellen kaupunkikeskustoista. Huoltoasemat palvelevat enää pitkän matkan liikennettä ja hitaammin sähköistyvää raskasta liikennettä. Arvioiden mukaan juuri bussien ja raskaan liikenteen sähköistyminen on suurinta prosentuaalisesti tällä vuosikymmenellä verrattuna esimerkiksi henkilöautoihin. Myös miehittämättömien huoltoasemien määrä laskee, koska sähköauton kuljettaja arvostaa palveluja auton pikalatauksen ajaksi. Akun latautumista on mukavampi odottaa vaikkapa kahvikupin äärellä sisätiloissa. Pikalatauspisteiden määrän kasvuvauhdin arvioidaan olevaan suurinta aina vuoteen 2025 asti, jolloin markkinoilla olisi noin 400 erilaista sähköautomallia.

Liikenteen sähköistyminen tuo katukuvaamme yhä uusia latauspisteitä, aivan kuten älypuhelimet toivat pistorasiat lähes kaikkiin julkisiin tiloihin. Henkilöautojen latauspisteitä näkyy jo kauppakeskusten ja harrastuspaikkojen luona, ja myös kaupunkibussit tarvitsevat latausta kaupunkiympäristössä. Tehokkaalla pikalatausteknologialla lataus onnistuu sillä aikaa, kun ihmiset nousevat bussiin päätepysäkillä tai terminaaleissa.

Sähköistyvä liikenne vaatii kunnilta ja yrityksiltä uudistumista, ja olemme laatineet jo vuosia strategioita ja tiekarttoja hallittuun muutokseen kohti liikenteen päästöttömyyttä. Esimerkiksi arvokkaiden sähköpyörien turvallinen pysäköinti ja latausmahdollisuudet on varmistettava työpäivän aikana. Olemme pohtineet asiaa esimerkiksi Turun, Oulun, Kuopion ja Tampereen yliopistollisten sairaaloiden sekä lukuisten kuntien ja kaupunkien kanssa.

EU-direktiivit ohjaavat sähköistyvää liikennettä. Jokaisen EU-valtion on esimerkiksi hankittava tietty osuus julkisista kuljetuksista sähkökäyttöisillä ajoneuvoilla niin kutsutun puhtaiden ajoneuvojen direktiivin (CVD) vuoksi. Se on Suomelle haaste: vain etelässä on tällä hetkellä riittävästi latauspaikkoja. Laadimmekin liikenne- ja viestintäministeriölle kustannustehokkaan ehdotuksen EU-direktiivin velvollisuuden jakamisesta kuntien ja maakuntien kesken. Ehdotuksemme eteni lähes sellaisenaan laiksi asti tänä vuonna.

Puhdasta ilmaa, matkustusmukavuutta ja elinkaarisäästöjä

Vauhdilla sähköistyvä liikenne nostaa esiin vastuullisuuskysymyksiä. Kestävyys riippuu ennen kaikkea siitä, miten vastuullisesti ajoneuvojen akut valmistetaan ja tuotetaanko sähkö uusiutuvilla energianlähteillä. Olennaista on myös energian varastointi. Tulevaisuudessa sähköajoneuvojen akut voivat toimia älykkäissä sähköverkoissa energiavarastoina ja tuottaa sähköä myös valtakunnan verkkoon.

Vastuullisuudessa yksi tärkeimpiä asioita on sähköisen liikenteen lähipäästöttömyys. Sillä on valtava vaikutus kaupunkien ilmanlaatuun. Lisäksi sähkökäyttöiset bussit ovat taajamanopeuksissa viisi desibeliä hiljaisempia kuin polttomoottoribussit, jolloin kaupunkien melusaasteet pienevät ja keskustojen terasseillakin on entistä viihtyisämpää. Tampereella ja monissa muissa Pohjoismaissa tehtyjen tutkimusten mukaan sähköbussit parantavatkin matkustusmukavuutta ja sitä kautta asiakastyytyväisyyttä verrattuna dieselbusseihin.

Päästöttömyys ei ole sähköauton tai -bussin ainoa lisäarvo. Niitä hankitaan, koska se on pitkällä tähtäimellä edullisempaa. Jo nyt kaupunkibussiliikenteessä sähköbussit voittavat elinkaarikustannuksiltaan, kun sopimusaika on tarpeeksi pitkä, noin 7—8 vuotta. Täyssähköhenkilöauton ylläpito maksaa arvioiden mukaan noin 40 % vähemmän polttomoottoriautoon verrattuna, joten sähköbussin elinkaari- ja käyttökustannukset ovat perinteistä dieselbussia pienemmät.

Akkuteknologian nopea kehitys lisää elinkaarihyötyjä. Akkujen hintojen povataan laskevan kolmasosan joka viides vuosi. Ja koska akut sisältävät paljon kierrätyskelpoisia metalleja, akkujen uusiokäyttö ja kierrätys tulee olemaan valtava bisnes. Onhan Suomessa liki yhtä paljon ajoneuvoja kuin ihmisiä. Mitä jos ne kaikki kulkisivat sähköllä?

Kirjoittaja on projektipäällikkö ja sähköisen liikenteen asiantuntija.

Lue artikkeli akkujen kiertokulusta

Lisätietoa

Julkiset ajoneuvohankinnat vähäpäästöisiksi – Ramboll selvitti direktiivin täytäntöönpanon vaihtoehtoja

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista

Öljyn hinta romahti – miten käy liikenteen sähköistymisen?

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites