Kokemuspolkujen avulla alueen kipupisteet esiin

Kaupunkilaiset ovat entistä suuremmassa roolissa kaupunkitilaa suunniteltaessa. Kokemuspolku kertoo, miten käyttäjät kokevat kaupunkitilan fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset elementit. Yksikin kokemuspolun kipupiste voi vaikuttaa koko alueen vetovoimaan. 

Kaupunkitilojen suunnittelun lähtökohtana oli pitkään tehokkuus. Mitä syvällisemmin kaupunkilaisten näkemyksiä ja tarpeita ymmärretään, sitä laadukkaampaa elinympäristöä heille voidaan rakentaa. Tässä auttaa kokemuspolkumenetelmä.

Ota yhteyttä

Aino Mensonen

Palvelupäällikkö, User driven solutions & innovations
P: +358 4053 35198
M: +358 4053 35198

Inna Ampuja

Projektipäällikkö, kaupunkikehitys ja palvelumuotoilu
M: +358 504318273

Jaakko Kemppainen

Palvelumuotoilija
P: +358 40 5898326
M: +358 40 5898326
Juho Renvall, Ramboll Finland

Juho Renvall

Junior Designer

Ihmiset käyttävät kaupunkitilaa usein toisin kuin on suunniteltu. Epävirallisia kulkureittejä muodostuu, toisaalta aktiivikäyttöön suunniteltu tila voi jää tyhjilleen ja joku paikka koetaan turvattomaksi. Myös poikkeustilanteet kuten koronapandemia voivat muuttaa tilojen käyttöä. 

Jotta kaupunkiympäristöä voidaan parantaa, on tiedettävä, millaisista tekijöistä käyttäjäkokemus eri paikoissa rakentuu. Mitä syvällisemmin käyttäjiä ja heidän motiivejaan ja tarpeitaan ymmärretään, sitä laadukkaampaa elinympäristöä heille voidaan suunnitella.  

Käyttäjien kokemukset kokemuspoluiksi

Yksi keino selvittää, millaisia positiivisia ja negatiivisia kokemuksia käyttäjillä on eri paikoista ja toiminnoista alueella, on kokemuspolkumenetelmä.

Kokemuspolku kertoo, miten ihmiset kokevat kaupunkitilan fyysiset, sosiaaliset ja kulttuuriset elementit. Sen avulla tunnistetaan käyttäjien valintojen perusteet ja niiden vaikutukset itse kokemukseen. 

Kokemuspolku voi kuvata esimerkiksi liikkumiskokemuksen kotoa kauppaan tai retken lähipuistossa.

Kipupiste voi olla mainehaitta

Häiriökäyttäytyminen ostarin nurkalla, pimeä ja matala alikulku tai kohtaaminen ahtaassa katvepaikassa – yksittäiset epämiellyttäviksi koetut tapahtumat ja paikat tai yllättävät ongelmat voivat peittää alleen ihmisen positiiviset käyttökokemukset. Esimerkiksi koko kauppamatka voi muuttua pelottavaksi.

Vaikka kokemuspolun kipupisteet voivat vaikuttaa yksittäisinä tekijöinä vähäisiltä, niiden merkitys käyttäjäkokemuksen rakentumisessa on merkittävä – kokemuksen ratkaisee tunne rationaalisen ajattelun sijaan.

Jopa yksittäinen kipupiste kokemuspolussa voi vaikuttaa alueen maineeseen ja sitä kautta alueen vetovoimaisuuteen. Kipupisteitä tunnistamalla ja niitä poistamalla voidaan vahvistaa käyttäjien positiivisia kokemuksia.

Käyttäjien syvällinen ymmärtäminen tärkeää 

Kokemuspolkujen tunnistamiseksi tulee tutkia monipuolisesti alueen eri käyttäjäryhmiä ja heidän käyttämiään reittejä ja oleskelupaikkoja, vuorokausirytmiä, paikkojen merkityksiä ja kaupunkitilassa tapahtuvaa vuorovaikutusta.

Käyttäjien motiiveihin päästään käsiksi haastattelemalla ja osallistumalla paikan päällä. Laadullisia tutkimustuloksia voidaan rikastaa määrällisellä datalla väestökannasta ja palvelurakenteesta.

Kokemuksemme mukaan syvälliseen käyttäjäymmärrykseen tähtäävissä projekteissa tulisi pohtia muun muassa  

  1. Käyttäjä: Kenelle aluetta suunnitellaan? Millainen on esimerkiksi alueen väestöjakauma? Ketä alueella vierailee? 
  2. Toiminnot ja systeemi: Millaisia palveluita ja julkisia tiloja alueella on? Kuinka sekoittunutta alueen asumisen, vapaa-ajan, palveluiden ja työpaikkojen sijainnit ovat? Mikä on alueen suhde ympäröiviin alueisiin? 
  3. Käyttäytyminen, tavat ja opit: Miten aiemmin suunnitellut ratkaisut ovat toimineet käyttäjien kannalta, miten kaupunkitilaa käytetään ja miten se koetaan?
  4. Kehitettävät ja säilytettävät: Millaista potentiaalista toimintaa kaupunkitilassa voisi olla käyttäjien näkökulmasta? Miten alue on muuttunut ja tulee muuttumaan, mitä paikan kerrostumia säilyy ja korostetaan? Millaisia synergioita eri alueiden välillä voisi olla?

Käyttäjien motiivien ja tarpeiden syvällinen ymmärtäminen auttaa tunnistamaan kokemuspolkujen ilon ja kivun pisteet.

Esimerkki: Asuinalue kävelijöiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta

Eräs kaupunki halusi tietää, kuinka kehittää julkisia ulkotiloja kolmella kerrostalovaltaisella asuinalueella erityisesti kävelijöiden ja pyöräilijöiden näkökulmasta. Eri käyttäjäryhmien – mukaan lukien lasten, nuorten ja maahanmuuttajien – tarpeet ja näkemykset haluttiin huomioida. Selvitys tilattiin Rambollilta 2019. 

Tutkimusmenetelminä käytimme muun muassa asukkaiden teemahaastatteluja ja asukastilaisuuksia sekä data-analyysejä. Lisäksi havainnoimme käyttäytymistä ja teimme laskentoja ulkotiloissa. Näin onnistuimme tavoittamaan asukkaat hyvin. 

Laadimme kokonaistuloksista määrittelyt suunnittelutavoitteiksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kaupunki hyödyntää tuloksia alueilla täydennysrakentamisen ja liikenteen suunnitteluun.   

 

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites