Korona haastaa kaupunkikeskustojen elinvoimaisuuden – kahdeksan askelmerkkiä kehittämiselle

Tällä hetkellä hallituksen ja terveysviranomaisten tavoitteena on rajoittaa ihmisten välisiä kohtaamisia. Kohtaamisten ja vuorovaikutuksen rajaaminen sotii vahvasti kaupunkien perusideaa vastaan. Onko tämänkaltaisella ennakoimattomalla tapahtumalla vaikutuksia siihen, miten tulevaisuuden kaupunkeja rakennamme?

Ota yhteyttä

Eero Salminen

Projektipäällikkö, kaupunki- ja hankekehitys
P: +358 503 257 830

Ympäröivä todellisuus ja yhteiskunta muuttuvat nyt pikavauhtia, kun koronaepidemia vavisuttelee koko yhteiskunnan perusrakenteita. Minkälainen on epidemian jälkeinen yhteiskunta? Miten tämä kaikki vaikuttaa arvoihimme, tottumuksiimme ja elämäntapoihimme? Entä mitkä ovat ne lääkkeet, joilla voimme tulevaisuudessakin rakentaa entistä elinvoimaisempia alueita?

Kaupunkien peruskulmakiviä on alusta saakka ollut ihmisten ja toimijoiden välinen tiivis vuorovaikutus, joka puolestaan luo edellytykset tehokkaalle ajatusten, ideoiden ja tavaroiden vaihdannalle. Tämä kehityskulku puolestaan on synnyttänyt ja synnyttää jatkossakin lumipalloefektin lailla elinvoimaisuutta koko ympäröivään yhteiskuntaan.

Tällä hetkellä hallituksen ja terveysviranomaisten tavoitteena on rajoittaa ihmisten välisiä kohtaamisia. Kohtaamisten ja vuorovaikutuksen rajaaminen sotii vahvasti kaupunkien perusideaa vastaan.

Kaupunkikeskustojen kehittämisen keskeisiä tavoitteita on luoda ihmisten kohtaamista synnyttäviä, pöhinää sykkiviä paikkoja. Kaupunkiympäristön tiiviys, toimintojen sekoittuneisuus sekä kestävä saavutettavuus ovat olleet ne tekijät, joiden varaan kaupunkikehittämistä on lähdetty rakentamaan.

Juuri nämä teemat näyttäytyvät nyt virusepidemian leviämisen näkökulmasta lähinnä kammottavilta riskitekijöiltä. Monissa puheenvuoroissa onkin jo ehätetty kysymään, mikä on kaupungistumisen tulevaisuus ja onko tämänkaltaisella ennakoimattomalla tapahtumalla vaikutuksia siihen, miten tulevaisuuden kaupunkeja rakennamme. Vastauksia on tässä vaiheessa mahdotonta antaa. Asia on kuitenkin syytä tunnistaa kaupunkisuunnittelussakin yhdeksi varautumista edellyttävistä asioista ilmastonmuutoksen, väestön ikääntymisen, digitalisaation ja muiden megatrendien rinnalla.

Yhteistyö, yhteistyö, yhteistyö

Millä keinoin voimme huolehtia alueiden elinvoimaisuudesta, paitsi akuutin kriisin aikana, mutta erityisesti tulevina vuosina, kun tavoitteenamme on rakentaa entistä kestävämpää, toimivampaa ja elinvoimaisempaa yhteiskuntaa?

Parhaat koronakriisistä toipumisen edellytykset ja ennen pitkää myös kehittymisen mahdollisuudet ovat sellaisilla alueilla ja toimijoilla, jotka pystyvät katsomaan kokonaisuutta laajasti ja tunnistamaan yhteistyön mahdollisuudet. Selviytyminen edellyttää jo itsessäänkin valtavasti valtion ja kuntien hallinnonalojen ja toimijoiden välistä yhteistoimintaa, mutta tämä sama tarve yhteistyölle pätee myös muihin yhteiskunnan toimintoihin: kiinteistönomistajiin, yrityksiin, yhteisöihin ja kansalaisiin.

Heti koronatilanteen kiristyessä saimme uutisista kuulla esimerkkejä yritysten välisistä yhteistyötempauksista, kiinteistönomistajien vastaan tulemisista liiketilan vuokralaisten suuntaan sekä tavallisten kansalaisten halusta auttaa tuttuja ja tuntemattomia arjen asioissa. Tällaiset teot synnyttävät toivoa sille, että yhdessä meillä on mahdollista tulla jopa entistä vahvempina ulos tästä kriisistä.

Toivoisin, että tulevina vuosina mahdollisimman paljon näistä uudenlaisen yhteistyön muodoista leviäisi vakiintuneiksi toimintatavoiksi koko yhteiskuntaan ja nykyistä vahvemmin myös kaupunkikehittämiseen. Toisinaan tällainen yhteistyö voi lähteä liikkeelle yksittäisen toimijan aktiivisuudesta, mutta tätä voidaan myös edesauttaa erilaisilla toimenpiteillä. Väittäisinkin, että kaupunkien ja kuntien kenties keskeisin elinvoimaisuutta kasvattava toimenpide on olla mukana mahdollistamassa ja synnyttämässä erilaisia foorumeita yrittäjien, kiinteistönomistajien, asukkaiden sekä muiden toimijoiden väliselle yhteistyölle ja dialogille.

Askelet elinvoimaisten keskustojen kehittämiseen

Monissa kaupungeissa on jo ennen korona-aikaa otettu aktiivinen ote toimijoiden törmäyttämiseksi ja yhteisen vision muodostamiseksi. Silti edelleenkin erilaisten kehittämis- ja visiotyöpajojen yhteydessä kuulee sanottavan, että ollaan ensimmäistä kertaa yhteisen pöydän ääressä miettimässä, minkälaista tulevaisuutta halutaan tavoitella ja mitä ollaan itse ja yhdessä valmiita tekemään sen saavuttamiseksi.

Alueiden elinvoimaisuuden kehittäminen on määrätietoista toimintaa. Sitä kannattaa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan jatkamaan myös näinä epätavallisina ja epävarmoina aikoina. Erilaiset digitaaliset välineet ja yhteisöt toimivat tässä hyvänä apuna ja mahdollistajana. Luomalla uskoa paremmasta huomisesta voidaan helpottaa kriisistä selviämistä sekä toisaalta muodostaa konkreettinen kehittämispolku.

Apua kehittämiseen voi saada esimerkiksi näistä askelmerkeistä:

  1. Tunnistakaa kehittämisen lähtökohdat, reunaehdot ja mahdollisuudet; mitkä ovat ne paikalliset vahvuudet ja identiteettitekijät, joiden varaan alueen tulevaisuutta kannattaa rakentaa
  2. Aktivoikaa ja sitouttakaa asukkaat ja erilaiset toimijat mukaan muodostamalla fyysisiä ja digitaalisia yhteistyön sekä vuorovaikutuksen alustoja
  3. Muodostakaa yhteinen visio ja tahtotila tulevaisuudesta – uskaltakaa unelmoida ja asettaa kunnianhimoisiakin tavoitteita myös tällaisina epävarmuuden aikoina.
  4. Määrittäkää keskeiset toimenpiteet, joiden kautta visiota lähdetään yhdessä tavoittelemaan: mitä tehdään, kenen toimesta ja milloin.
  5. Ottakaa ensimmäiset askelet esimerkiksi kokeilujen ja pilottien kautta. Elinvoimaisuutta voidaan synnyttää pienilläkin toimenpiteillä.
  6. Jättäkää tilaa myös spontaaneille ja asukkaiden sekä muiden toimijoiden aktiivisuudesta kumpuaville toimenpiteille. Hyviä välineitä ovat esim. joukkorahoitus ja osallistava budjetointi.
  7. Pitäkää yllä yhteistyötä – älkää toteuttako pelkästään kertaluonteisia tempauksia, vaan synnyttäkää jatkuva toimintatapa
  8. Seuratkaa toimenpiteiden toteutumista ja tehkää tarvittaessa matkan varrella muutoksia. Parhaatkin visiot ja toimenpidesuunnitelmat vaativat säännöllistä päivittämistä – aina voi tulla eteen jotain yllättävää, minkä olemme saaneet nyt huomata.

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites