Kestävillä ratkaisuilla kohti hiilineutraalia rakentamista: pintamaan hyödyntäminen viherrakentamisessa

Rakentamisen yhteydessä maankäytön muutostyöt synnyttävät uudenlaisia tarpeita kaivettavan maa-aineksen hyödyntämiseen. Kierrättämällä maa-aineksia rakennuskohteissa vähennetään kuljetuksesta ja uusien materiaalien tuotannosta syntyviä hiilidioksidipäästöjä sekä säästetään neitseellisiä luonnonvaroja.

Ida Aalbergin puisto Helsingissä

Ota yhteyttä

Johtava asiantuntija, Site Solutions

Inka Reijonen

Johtava asiantuntija, Site Solutions
P: +358 50 344 6718

Aino-Kaisa Nuotio

Suunnittelupäällikkö, maisema-arkkitehti, Espoo
P: +358 400 995217

Kimmo Järvinen

Toimialapäällikkö, Site solutions
P: +358 40 083 3147

Viherrakentamisessa hiilineutraalisuuteen tähtäävät ratkaisut voivat löytyä läheltä

Asiantuntevassa suunnittelutyössä huomioidaan ja tunnistetaan kohteiden omien maa-, ja kiviainesten hyödynnettävyys jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Soveltuvien tutkimusten avulla voidaan kartoittaa maa-ainesten hyödynnettävyyttä viherrakentamisessa sellaisenaan tai maanparannusvaiheiden jälkeen kierrätyskasvualustana.

Ilmastohyödyt korostuvat hyödyntämällä maan omia ravinteita ja hiiltä sitovaa orgaanista ainesta. Kasvualustaksi soveltuva pintamaa-aines on usein aktiivista luontaiselta mikrobitoiminnaltaan, mikä edistää mm. ravinteiden saatavuutta kasvien juuristolle. Toisaalta maa-aineksessa voi olla toivotun kasvillisuuden siemenpankki jo valmiina. Nämä resurssit jäävät hyödyntämättä, mikäli kasvualustaksi soveltuvaa maa-ainesta käytetään esimerkiksi täytöissä tai loppusijoitetaan maankaatopaikalle.

Ohjeistukset ja lainsäädäntö

Maa-aineksen kasvualustaominaisuuksia voidaan tarkastella esimerkiksi Viherympäristöliiton ohjeistusten perusteella. Hyödyntämisessä tulee kuitenkin huomioida kasvualustojen valmistamista koskeva lainsäädäntö. Kasvualustoihin liittyvä toiminta on yleisesti säädelty lannoitelaissa (539/2006). Kasvualustaksi tulkitaan kasvien kasvatukseen tarkoitettuja teknisesti käsiteltyjä kiinteitä (esim. seulottuja) tai nestemäisiä aineita, joihin on tai voi olla lisätty muita lannoitevalmisteita. Tällöin toimintaan liittyy lainsäädännön mukaisia velvoitteita, jonka valvovana viranomaisena toimii Ruokavirasto.

Käsittelemättömän maa-aineksen hyödyntäminen ei kuulu lannoitelainsäädännön piiriin. Maa-aineksiin voi lisätä kalkkia ja lannoitteita ilman, että on tarvetta rekisteröityä lannoitevalmistajaksi.

Ilmoitus-, omavalvonta- ja tiedoston pitämisvelvollisuudet eivät koske kaikkia toimijoita. Omaan käyttöön, paikan päällä ja omista materiaaleista tehtäviä kasvualustoja ei luokitella kuuluvaksi näiden velvoitteiden piiriin. Esimerkiksi kaupunkien maa-aineksista omana työnä toteutettavat ns. kierrätyskasvualustat ovat edellä mainittujen velvollisuuksien ulkopuolella – kuten myös hyvin pienimuotoinen toiminta (tuotanto < 400 m3).

Omavalvontaa ja siihen liittyvää materiaalien jäljitettävyyttä suositellaan kuitenkin myös kasvualustojen omaan tuotantoon, koska laatu- ja turvallisuusvaatimukset koskevat kaikkea kasvualustatoimintaa. Siten esimerkiksi maaperän pilaantuneisuus tai haitalliset vieraslajit/rikkakasvit voivat olla esteenä maa-aineksen hyötykäytölle viherrakentamisessa.

Laatuvaatimusten suhteen on hyvä tiedostaa myös kemiallisiin laboratoriotutkimuksiin liittyvät analytiikan vaatimukset. Suosituksiin ja valvontaan liittyvät viitearvot ovat sidoksissa käytettyihin analyysimenetelmiin ja nämä voivat poiketa merkittävästi toisistaan. Maaperän muita tutkimuksia, kuten pilaantuneisuustutkimuksia, koskee vastaavasti omat lainsäädäntönsä ja analyysimenetelmät.

Resurssien keskittäminen

Pilaantuneisuustutkimukset sekä ympäristö- ja terveysriskien arvioinnit ovat usein jo osana maankäyttöön ja maa-ainesten hyödyntämiseen liittyvää suunnittelua. Pintamaan kasvualustatutkimukset onkin taloudellisesti kannattavaa yhdistää kohteessa toteutettaviin pilaantuneisuustutkimuksiin. Hyvällä suunnittelutyöllä voimme minimoida hiilidioksidipäästöjä ja säästää luonnonvaroja hyödyntämällä rakennuskohteiden omia maa-aineksia – useimmiten myös kustannuksia säästäen.

Tutustu palveluihimme:

Kaupunkisuunnittelu

Ympäristö ja terveys

 

Lisätietoa

Suomen Kuvalehti, artikkeli

Kirjoittajat:
Marjo Koivulahti, Ramboll Finland Oy:n ympäristögeotekniikkayksikön päällikkö
Mikko Suominen, Helsingin kaupungin massakoordinaattori


Rakentamisjätteiden hyötykäytöllä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites