Kiertotaloudella kannattavuutta teolliseen toimintaan

Kiertotalous on osa EU:n strategiaa ja tärkeä tekijä ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiertotalouden ratkaisuilla teollisessa tuotannossa saataisiin hiilidioksidipäästöt vähenemään jopa puolella vuoteen 2050 mennessä.

Ota yhteyttä

Minna PIrilä

TkT, FM, Ympäristöasiantuntija
P: +358 44 319 0981

Eero Parkkola

Johtaja, uudet liiketoiminnat
P: +358 400 742 271
Ramboll Finlandin jätehuollon asiantuntija Nathan Gaasenbeek

Nathan Gaasenbeek

Ryhmäpäällikkö, Resurssit
P: +358 403 546 472
Kiertotalous on osa EU:n strategiaa ja tärkeä tekijä ilmasto- ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian olennainen kehityskohde on teollisen tuotannon resurssitehokkuus. Raaka-ainevalinnoilla ja sivuvirtojen hyödyntämisellä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Sitran selvityksen mukaan kiertotalouden ratkaisuilla teollisessa materiaalien tuotannossa voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 56 % vuoteen 2050 mennessä.

Kiertotalous Suomen teollisuudessa

Uusioraaka-aineiden käytöllä katetaan tällä hetkellä EU:n laajuisesti 10 % materiaalikysynnästä. Suomessa tuotannon raaka-aineista kuitenkin vain 7,8 % on kierrätettyjä, kun esimerkiksi Hollannissa luku on tällä hetkellä jo 26,7 %. Kehitettävää on vielä paljon.

Suomessa on pitkään tehty työtä kestävämmän teollisuuden eteen. Meillä on teollisuuspuistoja, joissa teolliset symbioosit ovat olleet olennainen osa toimintaa jo kymmeniä vuosia, vaikka niiden perustamisen aikaan itse kiertotalouden käsitettä ei vielä tunnettu.

Teollisuuden kiertotaloutta on Suomessa kehitetty kustannustehokkaammilla, vähemmän raaka-aineita kuluttavilla prosesseilla. Uusia mielenkiintoisia kehittämisen kohteita löytyy jatkuvasti esimerkiksi tuotesuunnittelusta ja materiaalihankinnasta. Myös sivuvirtojen ja perinteisten jätevirtojen hallintaa ja uudelleen kiertoon saattamista tulee kehittää. Neitseelliset materiaalit ovat yhä etusijalla uusiomateriaaleihin verrattuna. Usein niiden käyttö on edelleen helpompaa ja jopa halvempaa.

Kiertotalous tarkoittaa ajattelumallin muuttamista

Valmistava teollisuus keskittyy toiminnassaan laadukkaaseen tuotteeseen. Kestävämmällä, kiertotalouden edistämiseen tähtäävällä suunnittelulla taataan edelleen tuotannon korkea laatu ja samalla ratkaistaan sivuvirtojen parempi hallinta. Sivuvirtoihin liittyvässä keskustelussa tuodaan esille voimakkaasti tuotteistaminen ja ympäristökelpoisuus. Tämän lisäksi pitäisi panostaa uusien tuotteiden laatuun sekä yhteistyöllä saavutettaviin hyötyihin. Sitra kehottaakin uudessa valmistavalle teollisuudelle laaditussa Kiertotalouden työkirjassa keskittymään tuotteen sijasta ratkaisukeskeiseen ajatteluun ja innovointiin sekä yritysten välisten ekosysteemien muodostamiseen.

Kehitystyöhön vaikuttavat olennaisesti myös tuotteen loppukäyttäjät, jotka ovat usein tottuneet tiettyyn materiaaliin. Ajattelun muuttaminen vaatii yhä parempia, edullisempia ja helppokäyttöisempiä sivuvirroista tehtyjä korvaavia tuotteita. Uusien tuotteiden onnistuneella brändäyksellä on olennainen rooli kehitystyön onnistumiseen ja kiertotalouden toteutumiseen.

Kannustimilla vaikuttavuutta

Lainsäädännöllä ja poliittisilla päätöksillä ohjataan myös kiertotaloutta. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii Hollanti, jolla on pitkä perinne sopimusyhteiskuntana ja jossa yhteiset päämäärät saavutetaan eri toimijoiden yhteistyöllä. Tämä on myös kiertotaloudessa tuottanut tulosta.

Maassa on sitouduttu kiertotalouden tavoitteisiin niin hallituksen tasolla, yksittäisten kaupunkien sitoumuksilla kuin järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten raaka-aineisiin liittyvällä sopimuksella konkreettisista kehitystoimista Yli 325 toimijaa on sopimuksessa lupautunut kehittämään toimia viiden painopistealueen (biomassa ja ruoka, muovit, tuoteteollisuus, rakentaminen, kulutustavarat) kiertotalouden edistämiseksi.

Hollannissa on myös korostettu tuottajavastuuta, lisätty kannustavia säädöksiä ja rahoitusmahdollisuuksia, kannustettu kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun ja hankintaan sekä muutettu verotusta ja lainsäädäntöä helpottamaan uusiomateriaalien hyödyntämistä (A Circular Economy in the Netherlands by 2050).

Keppiä ja porkkanaa tarjotaan Suomessa tällä hetkellä muun muassa erilaisilla kokeiluihin myönnettävillä tukiratkaisuilla sekä veroteknisin keinoin kuten jäteverolailla, jolla ohjataan materiaalivirtoja hyötykäyttöön. Näiden lisäksi voitaisiin kannustaa teollisuutta tehokkaammin, Hollannin tapaan, aitoon yhteistyöhön ja teollisiin symbiooseihin, jolloin win-win tilanteesta on hyötyä kaikille.

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Säterinkatu 6
FI-02601 Espoo
Tel: 020 755 611 - Fax 020 755 6201
Fax

Mail: info@ramboll.fi

Muut

Muut