Kiertotalousajattelulla merkittävät kustannus- ja päästövähennykset infrarakentamisessa

Ympäriltämme löytyy jo lukuisia konkreettisia esimerkkejä hankkeista, joissa ollaan resurssiviisaita ratkaisuja käyttämällä säästetty rahaa ja ympäristöä.

Ota yhteyttä

Riina Känkänen

Kehityspäällikkö, kestävä kaupunkikehitys
P: +358 40 768 8084
Rakennettu ympäristö kuluttaa paljon energiaa ja materiaaleja sekä tuottaa runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä. Rakentamisesta aiheutuvat päästöt koetaan usein merkityksettömiksi rakennetun ympäristön käytönaikaisiin päästöihin verrattuna. Rakennusvaiheen merkitys kuitenkin kasvaa yhä enemmän rakennetun ympäristön energiatehokkuuden parantuessa ja käytön aikaisten päästöjen vähentyessä. Resurssitehokkaalla infrarakentamisella voidaan aikaansaada välittömiä päästövähennyksiä jo pelkästään toimintamalleja ja totuttuja käytäntöjä muuttamalla. Tämä on tärkeää, sillä käynnissä olevan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää mahdollisimman nopeita ja välittömiä päästövähennyksiä.

Puiston rakentamisessa 3,8 miljoonan euron säästöt


Resurssiviisaat ratkaisut, joilla vähennetään infrarakentamisen päästöjä ja muita ympäristöhaittoja, parantavat usein myös hankkeiden kustannustehokkuutta. Esimerkkejä löytyy ympäriltämme. Myllypuron Alakivenpuisto toteutettiin hyödyntämällä yli 60 000 m3 rakentamisessa muodostuneita kaivumaita. Resurssiviisaan suunnittelun ansiosta puiston rakentamisessa saavutettiin 3,8 milj. euron ja 1 000 CO2-tonnin säästöt. Luonnonmukaisten kasvualustojen hyödyntäminen alensi myös ylläpitokustannuksia ja lisäsi alueen luonnon monimuotoisuutta. Kivikontien eritasoliittymän katuhankkeen resurssiviisailla ratkaisuilla saavutettiin laskentatavasta riippuen noin 20-55 %:n päästövähennys ja säästettiin 25 % kustannuksia ns. perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Säästöt saavutettiin vähentämällä maa- ja kiviainesten kuljetuksia, korvaamalla kivimurske betonimurskeella ja optimoimalla stabiloinnin sideaineen määrää.

Päästövähennyksissä vielä käyttämätöntä potentiaalia


Todellinen säästöpotentiaali saadaan esille peilaamalla sitä vuosittaisiin rakentamisen volyymeihin. Esimerkiksi Tampereen Kauhakorvenkadun resurssiviisailla ratkaisuilla voitaisiin saavuttaa 25 % päästövähennys ja 110 000 € kustannussäästöt kadun rakentamisessa. Mikäli tämä päästövähennyspotentiaali otettaisiin käyttöön kaikissa Tampereen kaupungin infrarakennushankkeissa, potentiaali vastaisi vuosittain noin 650 pirkanmaalaisen siirtymistä työmatkaliikenteessä oman auton käytöstä julkiseen liikenteen käyttöön. Turussa uutta katua rakennetaan vuosittain noin 10 kilometriä. Mikäli kaikissa kaupungin uusissa katuhankkeissa toteutettaisiin Skanssinkadun tarkastelussa tunnistetut päästövähennystoimenpiteet, vastaisi vuosittainen päästövähennys yli 60 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä.


Kiertotalous vahvemmin mukaan suunnitteluun


Esimerkkejä ja kokeiluja tarvitaan edelleen, mutta vaikuttavin muutos saadaan aikaan vain, jos kiertotalousajattelu ja päästöjen vähentäminen onnistutaan sisällyttämään johdonmukaisesti infrarakentamisen prosesseihin. Oleellista olisi panostaa niihin toimenpiteisiin, joilla nykyisiä toimintatapoja ja käytäntöjä muutetaan kiertotalouden mukaisiksi. Infrarakentamisen päästöistä yli 90 % ja valtaosa myös kustannuksista ratkaistaan suunnittelun eri vaiheissa. Kiertotalouden ja hiilineutraaliuden edistäminen tulisikin olla vahvemmin eräs keskeisin suunnittelua ohjaava tekijä. Uusilla toimintatavoilla voidaan myös tarjota uusia mahdollisuuksia rakennusalan eri toimijoille, lisätä markkinoiden kiinnostusta uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, ja sitä kautta edistää myös rakennusalan yritysten vastuullisuuden ja kilpailukyvyn kehittymistä pitkällä aikavälillä.

Tutustu kestävän kehityksen projekteihimme

The impact of our projects on sustainable development

 


Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Säterinkatu 6
FI-02601 Espoo
Tel: 020 755 611 - Fax 020 755 6201
Fax

Mail: info@ramboll.fi

Muut

Muut