Miten inventointimallinnus voi kehittyä tulevaisuudessa? Mittausten hinnat alas joukkouttamisen ja mikrotyön avulla

Olemassa olevan kohteen tietomallintamiseen tarvitaan täsmälliset mitta- ja lähtötiedot. Inventointimalli laaditaankin tyypillisesti laserkeilauksen tai dronekuvauksen perusteella. Tulevaisuudessa kuvaus voi onnistua mikrotyönä nopeasti – melkein keneltä tahansa! 

Ota yhteyttä

Max Levander

Johtaja, liiketoiminnan kehitys, Kiinteistöt ja rakentaminen
P: +358 50 5013 875

Digitalisaation ja kaupungistumisen megatrendit luovat monia tietomallintamisen näkökulmasta mielenkiintoisia ilmiöitä. Yhtenä on kaupunkiympäristön nopea tallentaminen. Tälläkin hetkellä kaupunkeja valokuvataan ja videoidaan ympäri maailman. Kaukana on aika, jolloin filmikameran filmiä piti säästää ja miettiä tarkkaan, mikä hetki olisi kuvaamisen arvoinen.

Apuun joukkouttaminen ja mikrotehtävät

Kuvaamisen harrastajat, freelancerit ja kevytyrittäjät saattavat olla tulevaisuudessa tärkeä apu inventointimallinnuksen lähtötietojen kartoittamisessa. Kun projektiin mobilisoidaan ketterästi erilaisia mikrotyön tekijöitä, toimeksiannot ovat pieniä ja samalla nopeasti tehty.

Uber ja Wolt toimivat jo vähän tähän tapaan, ja myös yrityksen logon suunnittelun tilaaminen graafisen alan pienyrittäjältä on kaikille tuttua. Miksi rakennuksen julkisivun tai kaupungin puistikon kuvaaminen ei onnistuisi samanlaisena mikrotehtävänä?

Crowdsourcing eli joukkouttaminen mahdollistaakin ehkä jo lähitulevaisuudessa rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen kustannusten laskun. Ratkaiseva tekijä on teknologian kehittyminen, joka voisi tämän mahdollistaa. 

Tiedon vapaa virtaus ihmisten ja koneiden välillä

Tekniikan tasolla kyse ei ole utopiasta. Erilaisten digitaalisten palvelujen ja alustojen kautta kuvat ja niiden sisältämä tieto saadaan virtaamaan suoraan kuvausvälineestä esimerkiksi konsulttitalon tietojärjestelmään, jossa jalostetut algoritmit voisivat murskata siitä tietomallin. Tieto on nopeasti suunnittelijoiden, arkkitehtien ja tietomallintajien käytössä.

Aineiston tulkinnassa voitaisiin jatkossa hyödyntää enemmän konenäköä tai tekoälyä. Peliä on jo avattu, ja on olemassa algoritmeja, jotka pystyvät auttamaan kuvien jälkikäsittelyssä, jalostuksessa ja luokittelussa. Algoritmit tunnistavat skannatuista kuvista tai vektoripiirustuksista erilaisia symboleja, kuten liikennemerkkejä tai käsin kirjoitettua tekstiä. Pikselimössön sijaan teksti palautuu digitaalisessa, editoitavassa muodossa. Laserkeilausaineistostakin voidaan nyt jo tunnistaa esimerkiksi huonekaluja tai irtaimistoa ja suodattaa sitä muusta aineistosta. 

Uudet mittaus- ja kuvantamisteknologiat kehittyvät

 Testaamme jatkuvasti uusia mittaamis- ja kuvantamisteknologioita, joista uusimpana kokeilimme repun lailla päälle puettavaa mittalaitetta sensoreineen. Ajan kanssa reppu todennäköisesti pienenee ja kevenee. Pian sama teknologia mahtuu kenties takkiin tai lippalakkiin, ja sensorit voidaan kutoa osaksi tekstiilejä.

Oikeaa suuntaa näyttää esimerkiksi Matterport-kamera, jota olemme testanneet eri hankkeissa. Sen tarkkuus ei vielä riitä inventointimallinnuksen vaatimiin mittauksiin, mutta epäilemättä on vain ajan kysymys, milloin kamerateknologia on valmista. Monet älypuhelimet ovat jo tietoisia ympäristöstään ja toiminnallisuudet, kuten AR-ratkaisut, nojaavat siihen, että puhelin pystyy skannaamaan ympäristöään. Puhelin siis luo näkemästään mallia.

Enää tarvitsemme aikaa sisäistää ja omaksua kaikki tarjolla olevat mahdollisuudet, jotta kykenemme ottamaan uudet teknologiat ennakkoluulottomasti käyttöön. Potentiaalia on koko alan mullistavaan distruptioon. Jos mittaustiedon hankkiminen maksaisi kymmenesosan siitä kuin tällä hetkellä, hinta ei olisi este minkä tahansa rakenteen mallintamiseen. Aika houkutteleva visio, eikö?

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites