Kosteus hallintaan rakennuksissa – 5 asiantuntijan vinkkiä

Rakentamisen aikaisen kosteudenhallinnan merkitys sisäilman laadun näkökulmasta on noussut entistä enemmän eri osapuolten tietoisuuteen kosteudenhallintakoordinoinnin ansiosta. Hyvään lopputulokseen päästään yhdessä tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijan kanssa – ja muutamalla vinkillä pystymme yhä parempaan.

Ota yhteyttä

Leif Wirtanen

Yksikönpäällikkö, tutkimus- ja rakennusfysiikkapalvelut
P: +358 (50) 311 1221
  1. Kosteudenhallinnan tavoitteet kannattaa asettaa aikaisessa vaiheessa.
    Kosteudenhallintakoordinaattori olisi hyvä ottaa mukaan korjaus- tai uudisrakentamishankkeeseen hyvissä ajoin ennen rakennusluvan hakemista. Silloinhan asia tulee viimeistään vastaan.

    Kun kosteudenhallinnan merkitys saadaan itämään hankkeen eri osapuolten mieliin alusta lähtien, hanketta ohjataan sisäolosuhteiden kannalta parhaaseen lopputulokseen ja esimerkiksi rakennuksen ja rakenteiden suojauksesta keskustellaan ajoissa.

  2. Suunnittelun ohjauksessa korostuu yhteistyön rakentaminen.
    Suunnittelijoiden on tärkeää miettiä valmiin rakennuksen sisäilma-asioita ja käyttäjien näkökulmaa yhdessä. Jos jokainen keskittyy vain omaan alaansa, varsinkin korjauskohteisiin saattaa jäädä epämääräisiä harmaita alueita, joista kukaan ei ota vastuuta. Kosteudenhallintakoordinaattorin tavoitteena onkin aina saada koko suunnitteluporukka puhaltamaan yhteen hiileen.

  3. Suunnitelmien tekninen toimivuus pitää varmistaa.
    Pääsääntöisesti suunnitelmat ovat hankkeissa hyvällä tasolla, mutta useampi silmäpari näkee aina enemmän. Jonkun on tärkeää katsoa kosteudenhallinnan näkökulmasta sekä kokonaisuutta että yksityiskohtia. Tämä voi tapahtua vaikkapa yhteisissä suunnitelmakatselmuksissa. 

    Kosteudenhallintakoordinaattori ei voi olla jokaisen tekniikka-alan ydinosaaja, mutta hän pystyy tunnistamaan lopputulokseen vaikuttavia kosteusteknisiä piirteitä niin geo-, rakenne- ja talotekniikka- kuin arkkitehtisuunnitelmistakin. Näin vältetään akuutteja virheitä, kuten vuotavia liitoksia, ja rakennevirheitä, jotka oireilevat ehkä vasta vuosien päästä.

  4. Työmaavaiheen selkeä roolijako vie pitkälle.
    Koko hanke hyötyy, jos kosteudenhallintakoordinaattorin, valvojan ja työmaan kosteusvastaavan roolit ovat selvät toteutusvaiheen alussa. Vastuunjakoa kannattaa käsitellä työmaan perehdytyksessä.

    Erityisen tärkeitä ovat eri työvaiheiden aloituspalaverit, joissa suunnitelmia käydään läpi urakoitsijan kanssa. Yhdessä vältetään kosteudenhallinnan puutteet ja määritellään toteutusvaiheen välitavoitteet, kuten mitä katselmuksia tehdään ja ketkä ovat niissä paikalla.

  5. Käyttöönottovaihe kannattaa suunnitella etukäteen.
    Hankkeen loppupuolta värittää usein kiire, turnausväsymys ja rahanpuute. Se ei ole sopiva hetki neuvotella asioista. Laadunvarmistusmittauksia ja muita ennalta sovittuja tehtäviä vain toteutetaan aikataulun mukaan. Kosteudenhallintakoordinaattori varmistaa, että rakennusta myös käytetään ja huolletaan oikein.

Onnistunut kosteudenhallinta jättää kaikille hankkeesta hyvän mielen!

Kirjoittaja Leif Wirtanen toimii Rambollin tutkimus- ja rakennusfysiikkapalvelujen yksikönpäällikkönä. Hän on työskennellyt sisäilma- ja kosteudenhallinta-asioiden kanssa koko uransa ajan, yli 20 vuotta.

Leif jakaa vinkkejä kosteudenhallintaan Sisäilmastoseminaarissa 9.3.2021. Ramboll on tapahtuman kumppani. Tutustu ohjelmaan!

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites