Ratkaisuja kestävään kehitykseen pilaantuneiden alueiden kunnostamisessa

Kestävän kehityksen, resurssitehokkuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan huomioiminen ovat ajankohtaisia teemoja niin yrityksissä, kunnissa kuin yhdistyksissä. Useat organisaatiot ovat sitoutuneet merkittäviin muutoksiin toiminnassaan nyt ja lähivuosina. Tämän vuoksi onkin hämmästyttävää, että maa- ja kiviainesjäte käsittää Suomessa edelleen yli 70 % kaikesta syntyvästä jätteestä ja kaivetuista pilaantuneista maista yli 90 % päätyy kaatopaikoille. Tätä tuhlaavaa rekkarallia on haastavaa nähdä kestäväksi, resurssitehokkaaksi tai ilmastomyönteiseksi.

Ota yhteyttä

Jarno Laitinen

Johtava asiantuntija, Site Solutions
P: +358 44 355 8236

Muistilista kestävämpään kunnostukseen

Kunnostuksen kestävyyttä, resurssitehokkuutta ja ilmastovaikutuksia on aina arvioitava ja edistettävä tapauskohtaisesti. Olemassa olevat arviointityökalut, kuten Ramboll SURE, mahdollistavat kymmenien erilaisten indikaattoreiden käytön ja kestävyyden moniulotteisen arvioinnin.

Mittareiden ja työkalujen käyttö ei kuitenkaan aina ole mahdollista – joten kasasimme avuksenne muistilistan kestävämmän kunnostuksen suunnitteluun. Lista sisältää aihekohtaisesti kysymyksiä, joihin vastaamalla kunnostuksen kestävyyden huomioiminen onnistuu niin osana puhdistuksen yleissuunnittelua kuin kunnostustyömaan jo ollessa käynnissä.

1. Ilmastovaikutukset

Syntyykö kunnostuksesta ilmastovaikutuksia, kuten globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä, alueellisia lähipäästöjä (kuten PM5, PM10) tai kohdetasolla vaikuttavia VOC-yhdisteitä? Tarkastele, voidaanko suunnittelulla tai työn ohjauksella vaikuttaa näiden syntymiseen, esimerkiksi optimoimalla kaivuu- ja kuljetusmääriä tai hyödyntämällä kaivuumaita paikallisesti.

2. Maaperävaikutukset

Vaikuttaako puhdistus maaperän tuottamiin ekosysteemipalveluihin tai sen geoteknisiin ominaisuuksiin? Kuluttaako kunnostus pintamaata tai vaikuttaako se maaperän hiilensidontakykyyn ja bioaktiivisuuteen? Muuttuvatko maaperän lujuus tai huokoisuusominaisuudet? Tarkastele, voidaanko näihin vaikuttaa kunnostustavan valinnalla ja voidaanko näitä optimoida suunnittelussa alueen tuleva käyttö huomioiden.

3. Raaka-aineiden kulutus

Kuluttaako puhdistus neitseellisiä raaka-aineita, kuten multaa tai kiviainesta? Tarvitaanko kunnostustyöhön muita kemikaaleja tai fyysisiä rakenteita? Voidaanko kunnostustyössä hyödyntää kierrätysmateriaaleja ja ovatko prosessilaitteet uudelleen käytettävissä? Tarkastele, voidaanko näihin vaikuttaa alueen sisäisen massataseen optimoinnilla tai puhdistusjärjestelmien valinnalla.

4. Terveys ja turvallisuus

Aiheutuuko kunnostustyöstä naapurustoon ja lähialueelle terveyshaittaa esimerkiksi pölystä, pakokaasuista, melusta, hajuista, valoista tai tärinästä? Aiheutuuko kunnostustoimista riskejä työntekijöille, käyttäjille tai väestölle altistuksen, työmaan, liikenteen tai kemikaalien varastoinnin seurauksena? Tarkastele, voidaanko näihin vaikuttaa hyvällä työmaasuunnittelulla tai toimenpiteiden ajoittamisella.

5. Suorat kustannukset ja hyödyt

Onko kunnostus taloudellisesti kestävä? Ovatko kustannukset koko kunnostushankkeen elinkaaren ajalta kohtuulliset saavutettuihin hyötyihin nähden? Kuinka pitkälle ajalle kunnostuskustannukset ja -hyödyt jakautuvat? Tarkastele, voidaanko kunnostuksen talouteen vaikuttaa paremmilla lisätutkimuksilla, menetelmävalinnalla tai projektinjohdolla. Tarkista myös, että puhdistus on suunniteltu tavoitteellisesti – lopputulos kirkkaana mielessä.

6. Elinkaari ja joustavuus

Onko kunnostuksen kesto sovitettavissa muuhun hankkeen aikatauluun? Onko kunnostustapa joustava huomioiden muutokset pilaantuneisuudessa, geologiassa tai aikatauluissa? Miten kunnostus vaikuttaa pitkällä aikavälillä alueen jatkokehitykseen ja mitä mahdollisia rajoitteita voi syntyä? Tarkastele, voidaanko kunnostustoimia kytkeä aluekehityksen aikatauluihin jo aiemmassa vaiheessa. Huomioi myös, että kunnostus mahdollistaa tulevan maankäytön tarkoituksenmukaisessa laajuudessa.

Lisätietoa

Ramboll SURE, ratkaisu kestävän kehityksen huomioimiseen pilaantuneen maan kunnostushankkeissa

Ramboll SURE - työkalu kunnostuksen ja riskienhallinnan kestävyysarviointiin

Ramboll SURE on ensimmäinen suomalainen päätöksentekotyökalu kunnostuksen yleissuunnitteluun kestävä riskienhallinta huomioiden. Arviointityökalun tarkoituksena on sekä varmistaa kestävän kehityksen toteutuminen hankkeessa että auttaa valitsemaan kohteelle soveltuvin kunnostustapa.

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Muut

Muut