Kestävä kehitys on osa Hollolan kunnan strategista yleiskaavaa

Ramboll laati Hollolan kunnalle jo ensimmäisen strategisen yleiskaavan, joka hyväksyttiin vuonna 2017. Samalla kunta hyväksyi periaatteen, että strategista yleiskaavaa päivitetään valtuustokausittain. Strategisen yleiskaavan merkitys kunnassa on suuri: se luo maankäytön suuntaviivat ohjaamaan kaupungin kasvua ja kehitystä.

– Hollolan strategisen yleiskaavan ensimmäisen päivityksen pääteemoina ovat ekologiset verkostot ja virkistysyhteydet sekä kulttuuriympäristöt, kertoo Rambollin maankäytön ja ekologisten palvelujen yksikönpäällikkö Niina Ahlfors. Kunta on sitoutunut vähentämään koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjä vuoden 2007 tasosta 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja nämä tavoitteet huomioidaan myös strategisessa yleiskaavatyössä.

– Haemme hiilineutraalien suomalaiskuntien Hinku-verkostoon ja teemme kuntien energiatehokkuussopimuksen Energiaviraston kanssa, joten sitoudumme molempien tavoitteisiin, toimenpiteisiin ja resursointiin, kertoo Hollolan kunnan kaavoitusarkkitehti Katariina Tuloisela.

Kunnan tavoitteet yhdistyvät luontevalla tavalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joihin myös Ramboll on sitoutunut kaikessa toiminnassaan. YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin kuuluvat muun muassa terveys, hyvinvointi, puhdas vesi ja ilmastoteot. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki vaativat yleiskaavalta samoja asioita.

– YK:n SDG-viitekehys auttaa arvioimaan kunnallisten tavoitteiden merkitystä laajemmin osana globaalia kestävää kehitystä, Ahlfors korostaa.

Kestävät näkökulmat esiin jo kaavasuunnittelun alussa

Rambollin asiantuntijat toivat YK:n kestävän kehityksen tavoitteet mukaan yleiskaavan alustaviin työpajoihin. Ohjausryhmän kokouksen ja viranomaisneuvottelun osallistujat pääsivät liittämään SDG-kuvakkeita kunnan omiin tavoitteisiin.

– Yhtäläisyyksiä löytyi runsaasti, ja noin 15 minuuttia kestävä harjoitus rentoutti kokouksen tunnelman ja johdatti pohtimaan kunnan tavoitteita uusista näkökulmista, Ahlfors kertoo. Keskustelua heräsi muun muassa kulttuuriympäristön merkityksestä ja kunnan tarinan digitalisoinnista kaavatyön osana. – Paikallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön säilyttäminen on erinomainen esimerkki kestävästä ajattelusta ja keino päästä irti ”kertakäyttörakentamisesta”.

Ahlfors uskoo, että kestävän kehityksen laaja-alainen käsittely rikastaa kunnan maankäytön suunnittelua. – YK:n ja kunnan tavoitteiden käsittely rinnakkain syventää erityisesti kaavan vaikutusten arviointia.

Valinnat alkavat kaavoituksesta

Kestävä kehitys näkyy tänä päivänä kaikkialla. Kiinteistöt rakennetaan energiatehokkaiksi, älykäs liikkuminen on osa kestäviä kaupunkeja ja uusiutuva energia ohjaa infrasuunnittelua. Arvot ovat tuttuja, mutta tärkeämpiä nyt kuin koskaan ennen.

– Kaavoituksen perinteinen tavoite on ollut turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön luominen, mutta nyt projekteissa on nostettava yhä enemmän esiin myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, Ahlfors sanoo. Kaavat sisältävät jo lähes poikkeuksetta kestäviä hulevesiratkaisuja ja viherrakentamista. – Huomioimme lisääntyvät kaupunkitulvat ja meriveden nousun, jotka vaikuttavat monin tavoin kaupunkisuunnitteluun.

Ahlforsin mukaan seuraava iso asia ovat massataseet.

– Maa- ja kiviainesten kuljettamista on vähennettävä, koska loputon rekkaralli aiheuttaa kaupungeissa valtavasti päästöjä ja turhia kustannuksia. Kaavoitus- ja maankäyttöprojekteissa kannustammekin kuntia miettimään massatasetta koko seutukunnan kannalta, pitkäjänteisesti ja kestävästi.

Ramboll on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen 17 tavoitteeseen ja 169 alatavoitteeseen (Agenda 2030). Autamme asiakkaitamme saavuttamaan omat kestävän kehityksen tavoitteensa sisällyttämällä kestäviä näkökulmia projektikäytäntöihin, strategioihin ja toimintaprosesseihin tekniikan eri aloilla.

Tutustu Rambollin kestävän kehityksen konsultointipalveluihin