Helsingin liikenteen tulevaisuusanalyysi

Lähetä viesti

Jyrki Rinta-Piirto

Projektipäällikkö, hankearvioinnit ja ennusteet
P: 040 7479459

Pormestari Jan Vapaavuori kokosi vuonna 2020 laaja-alaisen asiantuntijatyöryhmän laatimaan tulevaisuusanalyysin kaupunkiliikenteen kehityksestä. Ramboll toimi työryhmän taustatukena ja fasilitoijana aina valmisteluvaiheesta raportin koostamiseen.

– Tärkein tehtävämme oli ohjata työryhmätyöskentelyä niin, että eri alojen asiantuntijoiden osaaminen saatiin hyödynnettyä rajallisessa ajassa, kertoo Rambollin liikennejärjestelmäsuunnittelun asiantuntija Jyrki Rinta-Piirto. Työpajoja varten koottiin kansainvälisistä tutkimuksista tietoa, muun muassa älykkään liikenteen kehityskuluista.

Aluksi työryhmässä käytiin läpi globaaleja muutosvoimia, kuten kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. Liikenne sähköistyy, automatisoituu ja verkottuu, jolloin ajoneuvot ovat yhä enemmän yhteydessä toisiinsa esimerkiksi 5G-verkossa. Rinta-Piirron mukaan suurin haaste on, että toimintaympäristö muuttuu yhtä aikaa monella tasolla. – Yhteisvaikutukset näkyvät kaikkien kansalaisten elämässä.

Aihepiiri on laaja, joten sitä oli jäsenneltävä ja käsiteltävä osatehtävinä. – Ohjasimme työpajatyöskentelyä ja kokosimme opit yhteen aina seuraavan työpajan valmistelua varten, Rinta-Piirto sanoo. Lopuksi palvelumuotoilun ja visualisoinnin asiantuntijat tiivistivät työryhmän päätelmät raportiksi.

Eri skenaarioiden toteutuminen kiinni kolmesta epävarmuustekijästä

Raportissa esitellään kolme skenaariota, mutta tavoitteena ei ollut löytää todennäköisintä tulevaisuusvisiota, vaan mahdollisia kehityskulkuja. Jokaisen skenaarion taustalla on kolme epävarmuustekijää, joiden toteutumisesta riippuu, mikä skenaario osuu lähimmäs oikeaa.

– Ensimmäinen globaali epävarmuustekijä on automaation kehitysvauhti, Rinta-Piirto kertoo. Siitä riippuu, miten suuri osa liikenteestä on tulevaisuudessa automaattista. Toiseksi epävarmuustekijäksi tunnistettiin liikkumisen palveluistuminen: osa ajoneuvoista tulee olemaan yksityisomistuksessa ja osa yhteiskäyttöisiä. Kolmas epävarmuustekijä on liikennedatan avoimuus ja omistajuus.

Raportin ensimmäisessä skenaariossa oletetaan, että kaupunkiliikenne perustuu automaattiautoilla toteutettuihin palveluihin, jolloin yksityisautoilusta tulee harvinaisempaa. Toisessa skenaariossa yksityisomisteiset, sähkökäyttöiset automaattiajoneuvot ovat tehneet läpimurron, mikä lisää liikennettä ja ajoneuvokantaa. Kolmannessa skenaariossa automaatio etenee hitaasti. – Liikennedata säilyy vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja liikkumiseen on keskustoissa paljon eri vaihtoehtoja.

Rinta-Piirto korostaa, että skenaariot ovat vain apuvälineitä, jotka auttavat huomaamaan erilaisten kehityssuuntien vaikutukset kaupunkiympäristöön. Hänestä raportin arvokkainta antia ovatkin työryhmän suositukset. – Työryhmän mukaan kaupungin kannattaa edistää kaupunkitilan kestävää ja avointa käyttöä. Silloin kaupunki pysyy terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä paikkana. Parhaat ratkaisut tukevat strategisia tavoitteita kaikissa tulevaisuuden kehityssuunnissa.

Loppuraportti on saanut myönteistä palautetta kansainvälisiltä asiantuntijoilta, kuten maailman talousfoorumilta. – Jatkossa raportti toimii apuna Helsingin kaupungin liikennejärjestelmien strategisessa kehittämisessä ja kansainvälisessä yhteistyössä, Rinta-Piirto toteaa.

Selvityksessä mukana olleet Rambollin toimialat: liikennesuunnittelu, älykäs liikkuminen, kestävä kehitys, palvelumuotoilu ja visualisointi

Tutustu Helsingin liikenteen tulevaisuusanalyysiin

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites